Suomen sisäasiainministeriö on käynnistänyt uuden Tulevaisuuskatsausblogin verkossa. Blogi on osa suurta valtion aloittamaa hanketta ja se toimii ministeriön sivustoilla 18.5 alkaen. Valtioneuvostotasolla valmistellaan parhaillaan tulevaisuuden toiminnan painopistealueita, kehittämisen kärkihankkeita. Tätäkin projektia valmistellessaan viranomaiset yrittävät ottaa kaikkien Suomessa asuvien mielipeteet huomioon. Ketään ei saa jättää kuuntelematta.
Sisäasianministeriöllä on oma profiilinsa Facebookissa, jossa julkaistaan sisäistä turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskevia artikkeleita. Sivustolla kävijät kehotetaan jättämään kommentteja sekä muuten ilmaisemaan mielipiteitä ja huolenaiheita, jotka sitten analysoidaan ja käytetään hankkeita kehittäessä. Verkossa tapahtuneen ministeriön ja kansan välisen keskustelun tulokset löytyvät jälkeenpäin "Yhteinen tavoitteemme – Suomen sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020" –raportista.
Ensimmäinen julkaisu Kun pelastaa lapsen, pelastaa kokonaisen elämän on kansliapäällikkö Ritva Viljasen. Viljanen käsittelee omassa puheessaan tiettyihin väestönryhmiin kuuluvien syrjäytymisongelmaa. ”Yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet, syrjäytyneet, ovat itse inhimillisessä hädässä, mutta he myös tekevät suurimman osan suomalaisista henkirikoksista”- hän sanoo. Kouluväkivalta nousee ja on vakavimpia ongelmia. Useilla lapsilla ei ole yhtään ystävää elämässään.
Erityisesti maahanmuuttajalapset ja nuoret kokevat syrjäytymistä. Jopa joka viides heistä ei pääse peruskoulun jälkeen työhön eikä jatko-opiskeluun. ”Opintonsa keskeyttäneiden osuus on myös merkittävä. Kun tämä yhdistyy rasistiseen kokemukseen, miten maahanmuuttajanuori voisi päästä osalliseksi suomalaista yhteiskuntaa?”- Viljanen kysyy. ”Syrjäytyneet vanhemmat eivät osaa tukea lapsiaan ja näin ongelma siirtyy seuraavallekin sukupolvelle. Syrjäytyneitä lapsia ja nuoria on Suomessa arviolta 5-8 % nuoristamme.” ”Nuori tarvitsee kasvaakseen ainakin yhden turvallisen aikuiskontaktin. Heitä ei tule eristää omiin ryhmiinsä.”- Viljanen sanoo.
Ministeriöllä on selkeä käsitys siitä, ettei ongelmaa voi ratkaista toimimalla ainoastaan Suomen rajojen sisällä. Urbanlife:n haastattelemana Ritva Viljanen sanoo: ”Sisäinen turvallisuus ei tänä päivänä enää tarkoita työskentelyä vain Suomessa ja suomalaisin voimin. Mutta paljon silti toki voidaan tehdä myös täällä. Syrjäytymisen estäminen on parasta turvallisuustyötä. Tässä työssä tarvitaan monen toimijan yhteistyötä, niin viranomaissektorilla kuin järjestöissä ja yksittäisten ihmistenkin tasolla. Hallinnon kehittämisessä keskeinen koordinoiva taho on erityisesti OECD. OECD on aktiivinen erilaisissa kehittämistoimissa. Paljon yhteistyötä tehdään YK:n ja EU:n elinten sekä muiden kansainvälisten tahojen kanssa”.
Ministeriö aikoo muutaman viikon kuluessa julkaista blogissaan artikkeleita eri aiheista. Suosittelisin nyt ensi alkuun seuraavaa luettavaa: Kauko Aaltomaan ”Kumpi määrää tahdin, poliisi vai järjestäytynyt rikollisuus?” ja Kimmo Hakosen ”Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys osa suomalaisuuden ydintä” .
Tietenkin suomea puhuvat venäläiset osallistuvat blogin toimintaan. “Ensimmäinen toivotukseni toki on, lämpimästi tervetuloa. Olkaa aktiivisia ja osallistukaa maamme toimintaan. Sillä vain osallistumalla voi vaikuttaa ja myös hälventää mahdollisesti kohdattavia epäluuloja. Olisin iloinen, jos myös saisimme enemmän tietoa lähtömaiden kulttuurista. Venäläinen kulttuuri on todella monimuotoista, kertokaa siitä meille lisää. Esimerkiksi, venäläisestä ruuanlaitosta.” Viljanen suosittelee.
”Sisäasiainministeriö valmistelee parhaillaan uutta kotouttamislakia, - Viljanen jatkaa, - Toivottavasti sen avulla voidaan järjestää nykyistä parempia kieli- ja muita palveluja kaikille maahanmuuttajille”.
Kuten näemme, Suomi haluaa meidät osallistuvan yhteiskunnan elämään ja toimivan koko maan hyväksi. Juuri näin voisimme päästä eroon siitä tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan venäläisiä kohtaan osoittamasta epäluottamuksesta.
Tilanteen on pakko parantua, kunhan ryhdymme osallistumaan ja vaikuttamaan.
Lue ja jätä kommentti tässä.
suomennos: Ilmari Ikkonen