Yrittäkää kuvitella, miten voitaisiin yhdistää neljä aika erilaista elementtiä toisiinsa.
Ensimmäinen elementti: pieni suomalainen kaupunki, joka täytti tänä vuonna 50 vuotta.
Toinen elementti: lahjakas ja omalaatuinen suomalainen näytelmäkirjailija, joka menehtyi vakavaan aivosairauteen 37-vuotiaana.
Kolmas elementti: venäläinen näyttelijä ja ohjaaja, josta on tullut teatterin johtaja Suomessa.
Neljäs elementti: kaksi nuorta suomalaista näyttelijää. Toinen on ensi kerran ammattiteatterin lavalle päässyt mies ja toinen kokenut teatterin ja elokuvien parissa uransa tehnyt nainen.
Jos yhdistäminen ei ole onnistunut, älkää huoliko. Saatte kyllä apua tässä asiassa.
Tänä vuonna Riihimäen kaupunki täytti 50 vuotta. Merkittävän tapahtuman yhteydessä paikallisessa teatterissa ohjattiin Reko Lundanin Aina joku eksyy –näytelmä. Kirjailija asui itse Riihimäellä ja hänen näytelmänsä henkilöt ovat kaupungin aitoja asukkaita, joiden kohtalonsa tietävät lähiseudulla asuvat. Näytelmää ei koskaan esitetty eikä siis ohjattukaan Lundanin kotikaupungissaan kirjailijan ollessaan vielä elossa.
Nyt sen on ohjannut Aleksandr Anria. 1990-luvun alussa perhesyistä Suomeen muuttaneena hän jatkoi luomistyötään. Hän ei mahtanut kuvitellakaan mihin olisi loppujen lopuksi päätynyt. Ajatella, että venäläisestä näyttelijästä on tullut suomalaisen teatterin johtaja ja johtamastaan teatterista yksi suosituimpia Suomen kulttuuripaikkoja.
Aina joku eksyy on omaelämäkerrallinen näytelmä. Päärooleissa ovat Salatuista elämistä tunnettu ja näytelmässä kirjailijan siskoa esittävä Henna Tanskanen ja 20-vuotias aiemmin ainoastaan Riihimäen nuorisoteatterissa näytellyt Antti Kerosuo.
”Luen venäläisiä näytelmiä. Niissä on paljon houkuttelevia kansallispiirteitä. Luulen, että venäläistenkin olisi mielenkiintoista katsoa, mitä kaikkea kummalliset suomalaiset elämässään tekevät: hiihtävät, suunnistavat, juovat. Suomalaisten kansallispiirteet näkyvät hyvin tässä näytelmässä.” – sanoo Henna.
Anria nimittää Reko Lundanin näytelmiä modernin klassikoiksi. Hänen mielestään, Rekon teokset muistuttavat Bulgakovin varhaista proosaa, huumori taas Zozhenkon ja Avertchenkon tarinoita. Myös Shukshinin tragikoomisuutta löytyy Lundanista, kun nauru muuttuu itkuksi.
Venäjällä suurimman osan elämästä eläneen ohjaajan on oltava tosi rohkea ryhtyäkseen sellaiseen tekoon kuin suomalaisuuden suomalaisille esittäminen.
Näytelmän esityksen onnistunuu pelkästään sen takia, että neljän yllä mainitun elementin lisäksi on olemassa vielä viides elementti eli rakkaus. Rakkauden elävä voima yhdistää kaikki elementit toisiinsa ja antaa tälle suomalaisen elämän moniääniselle hymnille luvan soida lujaa ja rehellisesti.
Aleksandr Anria neuvoo kaikkia kehittymään ja olemaan johtopäätöksiä tekemättä.
Me kaikki tarvitsemme elämässä viidettä elementtiä, yritetään siis olla johtopäätöksiä tekemättä ja oppia rakastamaan erilaisuutta ja arvostamaan monipuolisuutta.
Olga Svanberg
Suomennos: Ilmari Ikkonen
Kuva: ArtUnion ®
Kuvassa: Henna Tanskanen ja Antti Kerosuo
